Henkilöhahmot multimodaalisessa kerronnassa – tapaustutkimus kuvakirjan visuaalisesta kielestä ja karakterisaatiosta // I personaggi nella narrazione multimodale: un caso di studio sul linguaggio visivo e sulla caratterizzazione in un albo illustrato

Parole chiave: karakterisaatio / caratterizzazione, lastenkirjallisuus / letteratura per l’infanzia, lukemiskokemus / esperienza di lettura, multimodaalisten tekstien kääntäminen / traduzione di testi multimodali, multimodaalisuus / multimodalità

Abstract

Multimodaaliset tekstit kuten kuvakirjat ja sarjakuvat ovat taiteellisen ilmaisun muotoja, joiden kerronnassa kietoutuvat yhteen kuva, sana ja ääni, eli ne rakentuvat visuaalisen, verbaalisen ja auditiivisen moodin yhteisvaikutuksessa. Kuvakirjalla ja sarjakuvalla on paljon yhteistä: molemmat sisältävät paitsi kuvia ja kirjoitettua tekstiä, myös erilaisia visuaalisen kielen keinoja: ääniefektejä, tekstilaatikoita, puhekuplia, eleitä, ilmeitä ja asentoja. Nämä keinot vahvistavat sanan ja kuvan kertomaa tarinaa. Auditiivinen moodi käynnistyy vasta lukutilanteessa, jolloin lukija ikään kuin kuulee graafisesti esitettyjä ääniä. Lukija siis kokee kerrotun kertomuksen visuaalisesti, verbaalisesti ja auditiivisesti. Tämä prosessi saa lukijan uskomaan tarinaan ja ymmärtämään, millaisia siinä esiintyvät henkilöhahmot ovat. Tutkimme artikkelissamme sitä, miten henkilöhahmot rakentuvat multimodaalisessa tekstissä ja sen käännöksessä. Tutkimuksen aineistoesimerkit ovat kuvakirjasta Kettu, Pöllö ja punainen pallo.

I testi multimodali, come quelli che generalmente definiamo albi illustrati e fumetti, sono forme di espressione artistica che comunicano attraverso la combinazione delle modalità verbale, visiva e uditiva. Dal punto di vista di struttura e contenuti, essi non presentano differenze notevolissime: entrambi includono non solo immagini e testi scritti, ma anche elementi visivi come effetti sonori, didascalie, balloon, riproduzioni di gesti, posture ed espressioni facciali, che rafforzano l’effetto congiunto di parole e immagini. La modalità uditiva viene attivata durante il processo di lettura e il lettore sperimenta la narrazione congiunta di elementi verbali, visivi e uditivi, così che siano credibili e comprensibili i personaggi della narrazione, nonché le loro caratteristiche. In questo articolo esaminiamo come vengono costruiti i personaggi in un testo multimodale e nella sua traduzione, partendo dall’albo illustrato Kettu, Pöllö ja punainen pallo (Inedito: Volpe, Gufo e la palla rossa).

Biografie

Eliisa Pitkäsalo, Università di Tampere

FT Eliisa Pitkäsalo (eliisa.pitkasalo@tuni.fi) työskentelee monikielisen viestinnän ja käännöstieteen yliopistonlehtorina ja tutkijana Tampereen yliopistossa. Hänelle on myönnetty monikielisen käännösviestinnän dosentin arvo Turun yliopistossa. Pitkäsalo on kiinnostunut erityisesti multimodaalisten tekstien kääntämisestä ja kuvan ja sanan vuorovaikutuksesta sarjakuvassa. Yhdessä toisten tutkijoiden kanssa hän on perustanut monitieteisen Sarjis-tutkimusryhmän, joka tarkastelee sarjakuvamuotoisen viestinnän mahdollisuuksia. Viime aikoina Pitkäsalo on tutkinut sarjakuvamuotoisia asiakirjoja, oikeudellisten ja hallinnollisten asiakirjojen saavutettavuutta, kuvan välittämiä merkityksiä sekä erilaisten multimodaalisten tekstien lukemiskokemista.

Eliisa Pitkäsalo (eliisa.pitkasalo@tuni.fi), PhD, è professoressa associata presso la Facoltà di Tecnologia dell’Informazione e Scienze della Comunicazione dell’Università di Tampere (Finlandia). Ha conseguito il titolo di professoressa associata in Scienze della Traduzione presso l’Università di Turku, Finlandia. Le sue ricerche attuali si concentrano sulla traduzione di testi multimodali e sull’interazione tra parola e immagine nei fumetti. È tra i membri fondatori del gruppo di ricerca Sarjis, che indaga le potenzialità della comunicazione mediante i fumetti. Attualmente i suoi interessi scientifici si concentrano sui contratti giuridici in forma di fumetti, sull’accessibilità, sulle implicazioni semantiche dei documenti giuridici e amministrativi tra parola e immagine, nonché sulle esperienze di lettura dei testi multimodali.

Riitta Oittinen, Università di Tampere

FT Riitta Oittinen (riitta.oittinen@tuni.fi) on Tampereen ja Helsingin yliopiston dosentti, tutkija, kirjailija ja kuvataiteilija. Hän on järjestänyt 50 kuvataidenäyttelyä Suomessa ja sen ulkopuolella. Hän on myös ohjannut, kirjoittanut ja leikannut omia elokuvia sekä kuvittanut kirjoja. Lisäksi Oittinen on kirjoittanut, kääntänyt ja toimittanut artikkeleita, kirjanlukuja ja tieteellisiä teoksia. Tutkijana hän on keskittynyt erityisesti kuvan ja sanan vuorovaikutukseen kääntämisessä yleensä sekä eritoten lapselle kääntämisessä. Hän on soveltanut työssään laajalti Mihail Bahtinin filosofiaa: dialogia, karnevaalia ja heteroglossiaa. Oittinen on myös tarkastellut omaa työtään taiteilijana ja kääntäjänä autoetnografisesta näkökulmasta.

Riitta Oittinen (riitta.oittinen@tuni.fi), PhD, è attualmente senior scientist, nonché autrice e illustratrice. Ha conseguito il titolo di professoressa associata presso le Università di Tampere e di Helsinki, Finlandia. La sua carriera artistica vanta 50 esposizioni in Finlandia e all’estero. Ha inoltre diretto, scritto e curato film, ha illustrato albi e libri di vario genere. È autrice, traduttrice e curatrice di articoli scientifici, capitoli di miscellanee e trattati scientifici. La sua ricerca è incentrata soprattutto sugli elementi verbali e visuali nella traduzione, in particolare nella traduzione di letteratura per l’infanzia, con un’applicazione sistematica delle teorie di Bachtin sulla dialogicità, sul carnevale e sull’eteroglossia. Ha inoltre esaminato la propria metodologia di lavoro, come artista e traduttrice, dal punto di vista dell’esame autoetnografico.

Antonio Sciacovelli, käänt. / trad. / transl., Università di Turku

Antonio Donato Sciacovelli (antonio.sciacovelli@utu.fi), PhD (kirjallisuuden tutkimus, erityisesti keskiajan italialainen kirjallisuus, ELTE Budapest, 2005), opetti vuosina 1993–2016 unkarilaisissa yliopistoissa (Länsi-Unkarin yliopisto, Veszprémin yliopisto, Debrecenin yliopisto). Vuonna 2016 Sciacovelli aloitti nykyisessä tehtävässään yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Italian Commissione per l’Abilitazione Scientifica Nazionale (Italian National Scientific Habilitation Committee) myönsi Sciacovellille suomalaisugrilaisen filologian ”Professore associato”:n arvon vuonna 2023. Tutkimuksessaan Sciacovelli keskittyy Italian ja Unkarin kirjallisuushistoriaan sekä Italian ja Unkarin kirjallisiin ja historiallisiin suhteisiin. Tutkimuksen lisäksi hän kääntää 1900-luvun unkarilaista kirjallisuutta italiaksi. Italialaiset kustantamot Adelphi, Bompiani, Feltrinelli, Rizzoli ja Salani ovat julkaisseet hänen laatimansa käännökset Imre Kertészin, Sándor Márain, Péter Esterházyn, Magda Szabón, Gyula Krúdyn ja Szilárd Rubinin romaaneista, ja pian ilmestyy kaksi uutta käännöstä, Máté Zalkan ja Tamás Jónásin proosateosten käännökset.

Antonio Donato Sciacovelli (antonio.sciacovelli@utu.fi), PhD in Scienze letterarie (Letteratura italiana medievale, ELTE Budapest, 2005), ha insegnato in alcuni atenei ungheresi (Università dell’Ungheria Occidentale, Università di Veszprém, Università di Debrecen) dal 1993 al 2016, fino all’attuale incarico di professore associato nell’Università di Turku (Finlandia). Nel 2023 la Commissione per il gruppo concorsuale di Glottologia e Linguistica dell'Abilitazione Scientifica Nazionale gli ha riconosciuto l'idoneità alla posizione di “Professore associato” per il settore “Filologia ugrofinnica”. All’attività di ricercatore come storico delle letterature italiana e ungherese, nonché come esperto dei rapporti letterari e storici tra Italia e Ungheria, affianca quella di traduttore di letteratura ungherese del Novecento per gli editori italiani Adelphi, Bompiani, Feltrinelli, Rizzoli, Salani, che hanno pubblicato le sue traduzioni di romanzi di Imre Kertész, Sándor Márai, Péter Esterházy, Magda Szabó, Gyula Krúdy, Szilárd Rubin. Di prossima pubblicazione due opere narrative, una di Máté Zalka, l’altra di Tamás Jónás.

Pubblicato
2024-06-03
Come citare
PitkäsaloE., OittinenR., & SciacovelliA. (2024). Henkilöhahmot multimodaalisessa kerronnassa – tapaustutkimus kuvakirjan visuaalisesta kielestä ja karakterisaatiosta // I personaggi nella narrazione multimodale: un caso di studio sul linguaggio visivo e sulla caratterizzazione in un albo illustrato. Studi Finno-Ugrici, N.S., 4, 1-21 [FIN] / 1. https://doi.org/10.6093/1826-753X/10962
Sezione
Letteratura per l’infanzia